Takaisin Phuketissa ja taas jaksaa lomailla

Nyt on viisumin uudistusreissu tehty Malesiaan ja nyt on lupa lomailla seuraavat pari kuukautta rauhassa täällä Thaimaan puolella. Yksi stressin aihe vähemmän kun on tuokin välttämätön reissu tehty. Vaan kyllä olikin mukava palata "kotiin" kun oltiin peräti 5 päivää reissussa!

Penangin viisumireissu

Penangin rantaviivaa by night

Viime keskiviikkona lähdimme siis aamulla bussiretkelle kohti Penangia, koska Thaimaan viisumimme erääntyivät ja piti poistua maasta. Penangissa on Phuketia lähinnä oleva Thaimaan konsulaatti, joten sen vuoksi valitsimme sen kohteeksi. Penangin konsuulatista pystyi hakemaan 60 vuorokauden turistiviisumia ja sen turvin voimme nyt oleilla kutakuinkin siihen asti täällä Thaimaassa kuin oli tarkoituskin. Jos erillistä viisumia ei olisi haettu, niin olisi riittänyt, että käymme leimaamassa passimme Malesian rajalla, mutta silloin olisimme saaneet vain 14 vrk (maarajalla) tai 30 vrk (lentokentältä) oleskeluaikaa.

Vajaan tunnin paikallisbussiajelun jälkeen olimme Phuket Townin bussiasemalla, josta pääsimme melkein välittömästi Hat Yaihin lähtevään bussiin. Hat Yai on eteläisen Thaimaan liikenteen solmukohta ja siellä teimme pysähdyksen myös tammikuussa kun tulimme Penangista bussilla Thaimaan puolelle. Valtion bussilla matkaa tehtiin noin 7 tuntia ja perillä Hat Yaissa saimme huomata, että päivän viimeisimmät minibussit lähtevät Penangiin jo neljän aikaan iltapäivällä, joten oli odotettava seuraavaan aamuun. Hotellin etsinnässä saatiin taas huomata, että Thaimaassa jos jossain pätee nimitys "moni kakku päältä kaunis". Todella fiinin oloisia hotelleja, mutta kun käy katsomassa huoneita, niin siihen se kauneus sitten loppuu... Hat Yaissa on kyllä hinnat kohdallaan hotelleissa, samoin hieronnoissa. 2 tunnin thai-hieronta näytti olevan saman hintainen kuin Phuketissa 1 tunti. Me kävimme naisten kesken seuraavana aamuna jalkahieronnassa minibussia odotellessa :)

Saara nauttii elämänsä ensimmäisestä jalkahieronnasta

Leena oli näköjään pistänyt putiikin pystyyn Hat Yaissa

Aamulla pääsimme vasta klo 12 lähtevään minibussiin ja neljän tunnin päästä olimmekin jo perillä Penangin pääkaupungissa Georgetownissa. Penang tuntui mukavan tutulta tammikuisen ensivisiitin jälkeen ja tiesimmekin heti mistä etsiä majoitusta ensimmäiseksi yöksi. Samoin julkinen liikenne oli meillä hanskassa. Se onkin ihan uskomattoman sujuvaa, helppoa ja halpaa Penangissa. Ensimmäinen yö oltiin Georgetownin keskustassa ja aamulla lähdin Artun kanssa taksilla konsulaattiin viisumeita anomaan. Oltiin jo alustavasti tehty treffit hotellin aulaan paikallisen agentin kanssa, joka olisi hoitanut koko viisumirumban puolestamme 30 ringetin (n. 7 euroa) maksua vastaan, mutta kun selvisi, että maksu oli x 5, niin lähdimme hoitamaan asiaa omin päin. Se kannatti, sillä kaikki oli nopeaa ja vaivatonta ja tietysi paljon edullisempaakin. Yksin matkustavalle agentin käyttö on järkevää, sillä hinta menee yksiin taksimaksun kanssa.

Paikalliset ilakoivat rannalla

Hotellin ikkunasta

Ei ollut hyvä paikan valinta koulutehtävien tekemiseen...

Ennen sadetta Penangissa

Ukkonenhan se sieltä tulee

Samana iltapäivänä saimme jo hyväksytyt viisumit takaisin ja shoppailukierroksen jälkeen vaihdoimme hotellia. Seuraavat kolme päivää oleskelimme Tanjung Bungahin alueella leppoisassa rantahotellissa ja nautimme olostamme :) Paikallisia turisteja oli kyllä ihan hurjasti liikenteessä ja meidänkin hotelli taisi olla melkein täynnä, joten tyystin rauhallista ei ollut, mutta leppoisaa silti. Yksi shoppailupäivä rentoutumisen välissä ja maanantaina tulimme lentäen kotiin.

Tämäkin vielä! Olihan siitä pakko ottaa kuva (lentokentän vessassa) ;-)

Georgetownia lentokoneesta kuvattuna

Aarteita Andamaanienmeressä

Lentokentällä vuokrasimmekin sitten hetken päähänpistosta itsellemme ärhäkän punaisen pikkuauton ja se on meillä käytössä seuraavat pari kuukautta. Aika mukavaa on nyt päästä kätevämmin liikkumaan koko perheen voimin! Suosikkirannoilla on päästy käymään vähän kauempanakin ja ostosreissu tehty Phuket Towniin. Ties mihin sillä vielä päristellään ;)

Punainen paholainen. Väisty jos näet!

Lapset Phuketin Nai Thon Beachilla 22.3.2011

Toivottavasti siellä kotimaassa kevään tulo edistyy vauhdilla. Päivät ainakin pitenevät varmaan jo kovasti. Meillä on nautittu vaihteeksi muutamasta vähemmän hikisestä päivästä, mutta mistään ei huomaa, että pian ollaan jo huhtikuussa. Näin se reissu etenee!



Terkut :)

Suunnitelma B käyttöön Thaimaassa

Eipä tullutkaan paljon odotettua yöjunamatkaa Malesian Penangista Thaimaan Hua Hiniin, vaikka olikin liput taskussa kun marssimme rinkat selässä Butterworthin juna-asemalle viime torstaina. Malesian ja Thaimaan välinen junaliikenne toimii näköjään yhtä varmasti kuin Y-juna Espoon ja Siuntion välillä eli välillä toimii ja välillä ei! Sen näkee sitten kun saapuu juna-asemalle. Meitä odotti Butterworthin asemalla oveen kirjoitettu lappu, että Bangkokin juna on peruttu, lipun hinta hyvitetään.

Karvainen rantakaveri Ao Nangissa

Ei auttanut kun kiroilla hetki ja mennä sitten haukkumaan ystävälliseen sävyyn asemavirkailijat ja kysellä, että mistäs moinen "yllätys"peruminen johtuu. Yllätystä osattiin nimittäin varovaisesti aavistella, kun lauantaina Penangiin saapuessamme oli asemalla samanlainen lappu odottamassa Bangkokiin menijöitä. Selitys oli, että kun juna on riittävästi myöhässä saapuessaan Thaimaan ja Malesian rajalle, niin rajanylitys ei olekaan enää mahdollinen ja junan on jäätävä Thaimaahan (reitti on Bangkok-Butterworth (Malesia)-Bangkok). Saatuamme lippurahat takaisin, saimme nopeasti tietää, että bussikyyti Thaimaan Hat Yaihin lähtee tunnin kuluttua klo 15 ja voimme päästä vielä samana päivänä Thaimaan puolelle. Päätettiin lähteä bussikyydillä kohti Thaimaata ja viisi tuntia myöhemmin olimme hoitaneet rajamuodollisuudet ja olimme perillä Hat Yain kaupungissa.

Linja-autossa on tunnelmaa...

Maan vaihto

Hat Yaissa bussi viskasi meidät matkatoimiston eteen, josta osa porukasta lähti jatkamaan vielä yöbussilla Bangkokiin. Me sen sijaan päätimme jo Penangista lähtiessä, että perumme Hua Hinistä varatun hotellin ja muutamme kurssia kohti Etelä-Thaimaata. Suuret kiitokset hotellinperumisjärjestelyistä Marille Kemiin :)

Ao Nang/Krabi

Hat Yai ei itsessään tarjoa erikoisempaa tekemistä, vaan toimii liikenteen solmukohtana eteläisessä Thaimaassa. Kehnon, mutta edullisen hotelliyön jälkeen jatkoimme matkaa perjantai-iltapäivänä kohti Krabin maakuntaa ja Ao Nangin turistikylää. 13 henkeä survoutui 11 hengen pikkubussiin, thaimusiikki täysille ja 5 tunnin matka sai alkaa! Alkuillasta olimme perillä Krabin kaupungissa ja sieltä jatkoimme matkaa yhteistaksilla eli songtaolla Ao Nangiin. Perillä meitä odotti vielä majoituksen etsiminen, jonka löysimme reilun tunnin etsinnän jälkeen. Kyllä ruoka ja suihku maittoivat sen jälkeen!

Ao Nangin rantaa

Banana Pancace - nam!

Mitä tässä tapahtuu? Saara on kalanruokana ja kyllä nauratti!

Hirveä kutitus ja tuloksena pehmeä iho

Ao Nangissa on vierailtu viimeksi 5 vuotta sitten ja jo silloin rantakadulla vaeltava turistimäärä tuntui aika suurelta. Nyt samaa katua vaelsi väkeä tuplasti enemmän ja samalla hintataso tuntui nousseen paikoitellen aika kovasti. Ensimmäistä kertaa loman aikana rupesi olemaan suomalaisiakin jo aika paljon ympärillä. Seuraavana päivänä rannalla kävellessä turistien määrän kasvun huomasi kaikkein selvimmin.

Apteekkihan siinä - selvällä suomen kielellä!

Ilta-Sanomat tuoreeltaan saatavana

Rakkaat ipanat :)

Auringon lasku Ao Nangissa

Vielä ollaan puheväleissä ;-)

Pitkähäntäveneet yöpuulla

Khao Lak

Kolme päivää moista menoa riitti meille ja maanantaina päätimme lähteä katsomaan miltä Khao Lakissa näyttää 6 vuotta tsunamin jälkeen. Kolmessa tunnissa minibussi toi meidät paratiisinomaiseen hotellin, jonka rannalla ehdimme hyvin uimaan ja nautiskelemaan ennen auringonlaskua.

Aijai, olipas romanttinen tervetuliainen hotellissa :)

Kuten arvelimmekin, paljon oli muuttunut siitä kun vierailimme Khao Lakissa vuosi tsunamin jälkeen. Onneksi. Toinen toistaan hienompia hotelleja on kohonnut uudelleen pitkin rantaviivaa ja kylän keskustassa rupeaa olemaan putiikkia ja ruokapaikkaa kohta liiaksikin asti. Turisteja on mukavasti, mutta ei kuitenkaan liikaa. Aika kiireetön ja hiljainen tunnelma on ainakin tuolla rannan puolella ja keskustakin hiljenee aika ajoissa illalla. Vaikka pääkadulla kulkiessa ei enää näe tsunamista jälkeäkään, niin loistohotellien välissä tuhosta muistuttaa vielä joitakin aavemaisia lomakeitaita. Suositteluni kuitenkin Khao Lakille - voisin hyvinkin tulla tänne taas uudestaan!

Khao Lakin upea ja pitkä ranta

Ikävä muisto menneestä...

Kolmen päivän loma täällä rupeaa olemaan takana ja suunnitelmat täysin levällään jatkon suhteen. Huomenna kun pistävät meidät pihalle hotellista, niin pitäisi varmaan viimeistään keksiä, että mitä tehdään seuraavaksi...

Isovanhempien kauhuksi kerrotaan vielä, että tänään on koettu vauhdin hurmaa mopon selästä käsin - ehjin nahoin kuitenkin koko konkkaronkka :)

Pallonpuoliskolta toiselle

Auckland - Gold Coast - Kuala Lumpur - Penang

Reilussa viikossa ehtii paljon. Uuden-Seelannista on ehditty Australian kautta Malesiaan ja täälläkin on lomailtu jo tovi.

Voi tätä uimisen riemua :) Aapo ja Tapsa Australian lämmössä.

Aucklandin viimeiset päivät menivät aikalailla odottavissa tunnelmissa, sillä ajatukset rupesivat olemaan jo Australiassa ja Aasiassa sekä niihin liittyvissä matkasuunnitelmissa. Kaupunkia taivallettiin jalkaisin, vietettiin aikaa puistoissa ja muutenkin tuli käveltyä ihan kiitettävästi. Sää oli lämmin ja aurinkoinen, joten kävelijät pysyivät kuivina. 

Auckland

Puistoilua: The Domain, Auckland

Auckland Museum

Aucklandista takaisin Australian Gold Coastille

Tiistaina 11.1. iltapäivällä lähdettiin bussilla lentokentälle, josta alkoi paluumatka jo entuudestaan tuttuille seuduille Australian Gold Coastille. Pian lennon lähdettyä kapteeni kertoi, että Gold Coastin sijaan saatemme päätyä laskeutumaan Sydneyn kentälle, jos määränpäässä riehuva myrsky ei ota hellittääkseen. Puoli tuntia ennen laskeutumista sää oli kuitenkin jo parantunut sen verran, että pääsimme laskeutumaan ihan oikealle kentälle. 1000km:n mutka matkaan ei kyllä olisi siinä vaiheessa kiinnostanutkaan!

Perillä olo tuntui kotoisalta ja oli mukava saapua pitkästä aikaa paikkaan, josta tiesi jotain etukäteen. Tällä kertaa ei oltu kuitenkaan menossa Surfers Paradiseen asti, vaan majoitus oli varattu noin 6km päästä lentokenttää Palm Beachin alueelta. 10 minuutin taksimatka sujui nopeasti kuskin kertoillessa nuoruusvuosien Suomen ja Ruotsin matkastaan.

Parvekenäkymiä Palm Beachilla

3 päivää Gold Coastin Palm Beachilla sujui rennoissa tunnelmissa rannasta, auringosta ja uima-altaasta nauttien. Se tuntui tosin hieman absurdilta, sillä reilun 50km päässä kärsittiin katastrofitulvista. Uutiset kertoivat tulvakatastrofista 24/7 näyttäen mitä karmeimpia kuvia kelluvasta Queenslandista ja pian tulvan alle painuvasta Brisbanesta. Marraskuiselta road tripiltä tuttuja maisemia, kyliä ja kaupunkeja veden vallassa ja silloin ihmettelimme tulvista varoittavia  liikennemerkkejä ja vesirajan mittauspisteitä teiden varsilla. Tuntui, että ei mitenkään voi ne kuivat joet tulvia yli äyräidensä, mutta eivätpä ne varoitukset siellä turhaan olleet.

Allassääntöjä riitti, mutta tätä ei taidettu kieltää?

Takana häämöttää Surfers Paradise

Gold Coastille asti ei vielä tulvat yltäneet, vaikka lähistön joillekin oli tulvavaroituksia annettu. Säilyimme siis niiltä osin kuivana ja ainoastaan Saara The Meduusamagneetti sai saman päivän aikana kahteen otteeseen polttavan huitaisun meduusalta. Ikäviä ovat pirulaiset, mutta onneksi rantavahdeilta löytyy ensiavuksi etikkaliuokset.

Tarkkasilmäisimmät tulevat myös piakkoin huomaamaan muutoksen kuvattavien henkilöiden jalkavarustuksessa! Matkaa on taivallettu yksillä kenkäpareilla tähän asti ja nyt kahden lapsen kengissä tultiin matkan päähän. Haisevat kengänraadot jätettiin kenkäliikkeen poiskuljetettavaksi Gold Coastilla ja katsotaan kuinka kauan nämä kestävät ;-)

Gold Coastilta Kuala Lumpuriin

Perjantaina 14.1. lähdimme 8 tuntia kestävällä päivälennolla kohti Malesiaa ja Kuala Lumpuria. Aikaisen aamuherätyksen ansiosta saatiin pienet päiväunet nukutuksi koneessa, mutta muutoin oli aika pitkästyttävä matka. Yölennot on kyllä lasten kannalta paljon mukavampia. Muutama muukin suomalainen oli eksynyt samalle lennolle.

Kuala Lumpurin sää oli selvästi kosteamman ja kuumemman tuntoinen kuin Australiassa, vaikka mittarin lukemat ovat samat. Reilun tunnin bussimatka kentältä keskustaan on yksi Kuala Lumpuriin lentämisen varjopuolia, mutta tällä kertaa olimme varanneet majoituksen Sentralin bussi/junaterminaalin läheltä, joten sinne riitti lyhyt kävely bussiasemalta. Seuraavalle päivälle olimme suunnitelleet junamatkaa Butterworthiin ja siitä lautalla Penangin saarelle ja kävimme ostamassa liput tullessa.

Kuala Lumpurista Penangiin

Tärähtänyt kaveri tuo meidän matkaseuralainen

Lauantaiaamuna 15.1. lähdettiin klo 8.05 junalla kohti Butterworthia. Edessä oli 7 tunnin junamatka kakkosluokassa, joka osoittautui hyvin mukavaksi matkustusluokaksi. Tilaa oli hyvin ja vaunussa oli vain muutama muu matkustaja. Pieni ruokakioski sijaitsi samassa vaunussa ja sieltä sai ostettua edullisesti purtavaa. Muutenkin junailu oli aika edullista, sillä yhteensä lippujen hinnaksi tuli reilut 30 euroa meiltä viideltä. Eikä meillä ollut edes halvimmat liput!

Vikkelä miesmatkustaja ja muut matkantekijät

Perillä Butterworthissa

Juna saapui ajallaan Butterworthiin, joka oli pääteasema tälle junalle. Butterworthin juna-asemalta oli kävely-yhteys Penangiin vievälle lautalle, joita menee vartin välein. Vartin kestävän matkan jälkeen oltiin Penangin saarella ja sen suurimmassa kaupungissa Georgetownissa.

Lautta Butterworthin ja Penangin välillä

Penangin satama-aluetta

Penangissa olemme viisi päivää ja pari ensimmäistä yötä siitä vilkkaassa Georgetownissa ja eilen siirryttiin loppuajaksi Tanjung Tokongin ranta-alueille vartin matkan päähän kaupungista. Uimisen ja syömisen lomassa yritetään hoitaa koulunkäyntiä.

Chicken Satay

Paikallinen ruokatori

Koulunkäyntiä ja hotellielämää

Täytyy muistaa myös levätä riittävästi!

Torstaina 20.1. onkin sitten seuraava koetinkivi, sillä lähdemme silloin kohti Thaimaata - junalla sinnekin!

Terveisiä kaikille :) :)