Parkkiset tien päällä - osa 2

Hervey Baysta matka jatkui taas Bruce Highwayta pitkin kohti pohjoista. Tien varrella näkyy aika paljon ristejä ja kukkia muistuttamassa tien vaaroista ja menetetyistä ihmishengistä. Välillä tulee varoituskylttejä, joissa kerrotaan, että seuraavat 10km ovat suuren yhteentörmäyksen riskialueita ja kehotetaan pysymään hereillä ja pitämään taukoja. Levähdyspaikkoja on tosi runsaasti. Pitkien suorien aikana on myös ihan virallisia liikenneopastetauluja, joissa kehotetaan leikkimään tietovisailua kuskin kanssa, jotta pysyisi paremmin hereillä. Ensiksi tulee kysymystaulu ja kilometrin päässä vastaustaulu. Meillä ei ole onneksi ongelmia hereilläpysymisen kanssa. Voitaisiin ruveta vuokraamaan meidän kolmea mölyapinaa kaikkien väsyneiden kuskien takapenkille, niin ei ainakaan nukahda rattiin. Korkeintaan voi ajaa ulos tieltä kiljahdusten säikähdyttämänä...

Agnes Water ja Town of 1770

Lyhyehkön päiväetapin jälkeen Bruce Hwayltä poikettiin jälleen matkaoppaasta bongattuun kaksoiskylään Agnes Water ja Town of 1770. Eli jälkimmäisen kaupungin tai kylän nimi on siis 1770. Luku ei tule suinkaan asukasmäärästä,  sillä asukkaita on vain 1600 ja risat, vaan siitä, että tänne Captain Cook rantautui 24.5.1770 ja löysi Queenslandin. Päätien nimi oli tietenkin Captain Cook Road ja paikka jossa yövyimme oli Captain Cook Holiday Village.

Meidän mökki Captain Cook -karavaanialueella

Kylää halkoi yksi päätie ihan merenrantaa myötäillen ja kylän ainut ravintola sijaitsi sen varrella. Äärimmäisen ystävällinen kaupungin infopisteen nainen varasi meille majoituksen kahdeksi yöksi ja näin säästyimme etsimiseltä ja kyselemiseltä. 6-hengen mökki oli rauhallisella leirintäalueella muutaman kilometrin päässä 1770:sta ja saman verran Agnes Waterista. Agnes oli ihan yhtä pieni kylä, mutta sen risteyksessä oli sentään muutama kauppa, leipomo, huoltoasema jne.

Town of 1770 näköalapaikalta

Town of 1770 näköalapaikalta

Itse tykkäsin näistä hiljaisista kyläpahasista kyllä tähän asti eniten ja yllättävän paljon karavanaareita ja muita reppureissaajia paikassa olikin. Upeat rannat olivat nyt vain surffareiden käytössä, sillä heitä ei tunnu rannalla liehuvat punaiset liput haittaavan. Sadetta saatiin taas reippaasti, mutta myös aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa. Nämä ovat eteläisimpiä paikkoja, joista tehdään retkiä Suurelle valliriutalle, mutta matkaa riutalle tulee huomattavasti enemmän kuin pohjoisempana.

Tänne tullessa bongattiin myös ekat kengurut! Niitä onkin odoteltu ja nyt niitä näkyi kahteenkin otteeseen. Golfkentällä loikkivat nämä ihanuudet! Aikamoisia epeleitä ja jotkut aika kookkaita kun nousevat takajaloilleen hyppimään.

Golfaavat kengut

Rockhampton, Yeppoon ja Emu Park

Pohjoisempana pysähdyspaikkana meillä oli Yeppoonin rantakaupunki Rockhamptonin country-kaupungin kupeessa. Yeppoon ja Emu Park ovat toisaan lähellä olevat rantakaupungit - tosin tuo jälkimmäinen on aika mitäänsanomaton vanhahko kylä, jossa ei näyttänyt olevan oikein mitään katsottavaa tai tekemistä rannan lisäksi. Nimensä mukaisesti siellä asustelee vissiinkin emuja ja niiden varoituskylttejä olikin tien varrella, mutta yhtään ei nähty. 

Matkalla Yeppoonista Emu Parkiin

Yeppoonkaan ei ihan yhtä viehättävä paikka ollut kuin jotkut muut tähän mennessä nähdyt, joten valittiinkin majoituspaikka näiden kahden kylän välistä. Itse kaupungissa oli aikamoisia korkeuseroja!

Tästä ylös!

Jaksaa jaksaa...

Toinen mäki

Tästä alas

Ja tästä!

Yeppoon

Neljän tähden Coolwaters Holiday Village -karavaanialue näytti sen verran viihtyisältä, että vuokrattiin mökki kahdeksi yöksi, vaikka yksi yö oli alunperin mielessä. Majoituksen hintakin on aina reilusti halvempi, kun ottaa yösijan kahdeksi yöksi yhden sijaan. Tekemistä riitti, ihana rauha ympärillä ja linnut visersivät. Lisäksi taivas rakoili reippaasti ja saatiin nauttia kahdesta tosi aurinkoisesta ja lämpimästä päivästä.

Mökki Coolwaters Holiday Parkissa

Hyppypatja oli hauska - myös aikuisille!

Sateet ovat vaikuttaneet sen verran meidän matkasuunnitelmiin, että alunalkaen jonkilaiseksi määränpääksi suunniteltu Whitsundaysin alue vielä 400-500 km pohjoisempana jää meiltä kokematta. Se olisi ollut varmasti aivan ihanaa aluetta, mutta ei niistäkään maisemista ja rannoista voi nauttia sateella. Koko itärannikkoa on vaivannut jo viikon verran rankat sateet ja säätiedotusten mukaan pohjoisempana tilanne on ollut ihan sama ja jatkuukin samanlaisena. 
 

Vaikka Rockhamton ja Yeppoon ovat vain 800km Gold Coastilta pohjoiseen, kertyi mittariin 1300km kun koukittiin kaikki maisemareitit yms.

Maantien maisemaa Rockhamptonin liepeillä

Paluumatka etelään ja kohti Sydneytä alkaa

Perjantaina jätettiin Yeppoon taakse ja lähdettiin ajamaan samaa reittiä kohti etelää. Mennessä kun koukimme maisemateitä, niin monia kivoja maisemia oli jäänyt näkemättä Bruce Highwayn varrella. Suorinta reittiä Sydneyhin tulee Rockhamptonista noin 2000km. 

400km:n päivämatkan ja lyhyen grillaustuokion jälkeen pysähdyimme yöpymään jo tutuksi käyneessä Hervey Bayssa. Majoitus ei sentään ollut sama kuin aiemmin, mutta menimme silti vielä kerran huvittelemaan ilmaiseen WetSide -vesikasvatuspuistoon. Auringonlaskun jälkeen puistossa järjestetään pe ja la -iltaisin valoshow, jota piti tietysti jäädä katsomaan. Tällä lomalla näitä onkin nyt nähty, kun Dubaissakin Burj Khalifan eli maailman korkeimman rakennuksen edessä oli myös 15min välein näyttävä valoshow. 

Valoshow Hervey Bayn WetSidessa

Älä tuo vesipuistoon tupakoivia koiria, jotka rullalautailee ja juo viiniä!

Lauantaina aamulla matka jatkui kohti etelää läpi Brisbanen ja kuinka ollakkaan, sopivan päiväetapin päässä oli Gold Coast, jossa majoituimme ehkä reissun kälysimmässä majatalossa tähän saakka. Tämä menee täysin Schoolies-nuorison piikkiin, sillä a) heidän vuoksi koko Gold Coast oli kohtuullisen täyteen buukattu eikä majoitusvaihtoehtoja liiemmin ollut tarjolla ja b) yksi schoolies-koulunpäättäjäisporukka oli majoittuneena viereiseen huoneeseen ja tasan klo 12 keskiyöllä tyyppien huoneessa pärähti soimaan jokin hirveä hälytys (joo, vaivauduin kyllä katsomaan ettei palanut) ja sen tasaisessa töräytyksessä sitten yritimme saada nukuttua. Harmi kun ei ollut tämä kyseinen porukka itse kuulemassa tuota ääntä, kun olivat luonnollisesti juhlimassa! 

Story Bridge, Brisbane

New South Wales ja Coffs Harbour

Tänään olemme ajaneet Gold Coastilta kohti etelää Pacific Highwayta pitkin sekä jotain maisemareittejä on myös ajeltu. Heti Gold Coastin alapuolella osavaltio muuttuu Queenslandista New South Walesiksi ja jostain kumman syystä myös kellonaika eli nyt on aikamoinen jetlagi taas päällä kun kello on tunnin enemmän :) Outoa ja turhaa tuo kellon siirto...

Jos ei aina ole muuta katsottavaa maanteillä, niin voi ainakin bongailla upeita jenkkityylisiä rekkoja.

Päivällä pysähdyttiin hetkeksi Byron Bay -nimiseen kaupunkiin, joka on pieni, mutta sitäkin tunnetumpi kylä. Tänään tämä vaihtoehtoihmisten ja New Age-hihhuleiden mekaksi kutsuttu kylä oli täyteen ahdettu (yllätys, yllätys!) krapulaisia Schoolies-nuoria ja lähdimme vähin äänin lyhyen rantakävelyn jälkeen jatkamaan matkaa kohti etelää.

Koulunsa päättäneet nuoret olivat vallanneet Byron Bayn rannan.

Lennox Head oli näyttävällä paikalla matkan varrella ja pysähdyimme katsemaan varjoliitäjien upealta näyttävää liitelyä.

Yöpaikaksi oli varattu etukäteen majoitus Coffs Harbourista, joka väittää olevansa maailman suurin banaaninviljelypaikka. Aivan ihana luksusmajoitus odotti väsyneitä matkailijoita kun saavuimme hotelliin :) Kyllä on mukavaa viimeöisen rotanloukun jälkeen ja mikä typerintä, tämä on vielä halvempikin kuin eilinen yö. Coffs Harbour on suosittu turistipaikka australialaisten keskuudessa, mutta nyt ainakin meidän hotelli on puolityhjä.

Poreammekylvyn jälkeen saatiin kaikki ajoissa nukkumaan, myös Tapsa. Huomenna edetään maltillinen 200km:n matka etelään, vaikka Sydney häämöttää jo noin 550km:n päässä.