Hyvää uutta vuotta kaikille tutuille ja tuntemattomille! Blogilaskuri näyttää yli 4000 lukukertaa, joten täytyy siihen mahtua muitakin kuin omat vanhemmat ;-)
Meillä on täällä siis jo vuosi 2011 pitkällä ja voin kertoa, että ihan hyvältä se näyttää. Odotelkaa siis rauhassa, vaihtuu se vuosi sielläkin ennenpitkää.
 |
Mustat joutsenet Rotorualla
|
Viime vuoden vikana yönä saatiin vatsatauti vieraaksi ja nyt se näyttää kiertävän koko porukan. Aika rauhallisesti on pitänyt ottaa juhlimisen kanssa.
Keskiviikosta alkaen on ajettu taas siellä sun täällä. New Plymouthissa ei ollut vielä oikein hajua, että minne kannattaisi seuraavaksi sännätä, mutta arpa osui Tongariro National Parkin suuntaan ja Ohakune -nimiseen kylään. Ohakune valittiin seuraavaksi yöpymispaikaksi sattumalta, kun hotellin tietokoneella edellinen henkilö oli etsinyt hotellia sieltä ja jättänyt sivun esille - päätettiin googlata, että missä moinen kummastus sijaitsee!
 |
| Läpi vihreiden niittyjen... |
 |
| ...lampaita kameralla tähtäillen... |
 |
...käy matkamme Taranakissa.
|
Matkasimme New Plymouthista läpi Taranakin maakunnan ja upeiden vihreiden niittyjen läpi. Jos on ollut lampaita ja karjaa muuallakin Uudessa-Seelannissa, niin täällä niitä oli vähintään triplasti! Moneen otteeseen olen tämän matkan aikana yrittänyt pysähtyä autolla ja sieltä hiljaa hiipien lähelle lampaita upeiden kuvien toivossa, mutta heti kun auton äänen kuulevat, niin pinkovat karkuun ruohotupsut suunpielestä roikkuen.
 |
Nyt lampaat kasaan mars!
|
Tien nimi oli Forgotten World Highway ja aika maaseudulla mentiin enimmän aikaa - 15km pätkältä mentiin päällystämätöntä tietä. Myös Uudessa-Seelannissa yleiset kivivyöryt olivat seuranamme tälläkin etapilla, mutta onneksi ei olla vielä kohdalle satuttu. Sitten vastaan tuli raja ja itsehallintoalue Whangamomona. Asukkaita on 170 ja vuosien saatossa "valtion" presidenttinä on ollut niin vuohi kuin puudelikin. Pitihän se pysähtyä kahville moiseen ihmevaltioon.
 |
Whangamomonan itsehallintoalue
|
 |
Postikonttuuri menneiltä ajoilta
|
 |
Nopeimmille mahdollisuus ;-)
|
 |
Taas yksi kivivyöry
|
Kun lähestyimme Tongariron kansallispuistoaluetta ja Ohakunea, niin maisemat muuttuivat vihreistä niityistä karummiksi, sillä aluetta hallitsevat kolme tulivuorta, joista suurin ja aktiivisin on Mt Ruapehu (2797m). Vuori on purkautunut viime vuosikymmeninä tosi ahkerasti, viimeksi vain kolme vuotta sitten 2007. Pelottavaa...
 |
Mt Ruapehun rinteiltä
|
 |
Mt Ruapehulta maisemat alaspäin
|
 |
Mangawhero Falls
|
Iltapäivästä ehdimme vielä seikkailemaan tuolle hurjalle tulivuorelle. En ymmärrä, miksi toimivan tulivuoren rinteessä on suosittu laskettelukeskus ja maantiekin vie korkealle... Päätimme kuitenkin koluta muutaman vesiputouksen ja toiselle, Waitonga Fallsille tuli noin 1,5 tunnin edestakainen matka. Ja rankka ja kohtuullisen jyrkkä matka olikin, mutta ihan hyvin se 5 vuotiaaltakin sujui. Kepeimmin askelin oikeastaan kuin meiltä vanhemmilta. Kävelyreitti oli hienoimpia vähään aikaan, joten kannatti todellakin mennä! Kävelyltä tullessa aurinkokin rupesi jo laskemaan ja ihanassa auringonlaskussa laskettelimme autolla takaisin kylälle.
 |
Waitonga Fallseille kävelemässä
|
 |
Lapin maisemaa
|
 |
Mt Ruapehu
|
 |
Auringon laskiessa kohti Ohakunen motellia
|
Seuraava päivä valkeni kirkkaana ja Mt Ruapehun huippu kimalteli hienona ikkunasta. Matka jatkui Lake Taupon rantamia pitkin kohti Rotoruaa. Itse Taupon kaupunki näytti olevan aivan täyteen ahdettu turisteja ja aiemmin katselinkin, että majoitukset ovat yhtä lailla täysiä.
 |
Kauniin Lake Taupon rannalla
|
Tauposta Rotorualle vie Thermal Expolorer Highway, jonka varrella on monelaisia geotermisiä nähtävyyksiä ja puistoja. Pysähdyimme kävelemään Craters of the Moon -puiston vajaan tunnin lenkin, jossa kraaterimaisessa maastossa oli niin muta-altaita kuin geysirejäkin ja höyry nousi kaikkialta maaperän kiehuessa.
 |
Craters of the Moon
|
 |
Craters of the Moon
|
Rotorua on varsinainen keskus kaikelle geotermiselle ja täällä on nähty suhinaa ja puhinaa ja purkauksia monenmoisia. Kuuma päivä ja perheessä jylläävä vatsatauti on verottanut vähän menoa, mutta uudenvuoden iltana ehdittiin vähän tivoliin hurvittelemaan.
 |
Kerrankin meitä lykästi - yksityinen spa-osasto motellissa
|
 |
Nyt mennään eikä meinata!
|
 |
| Hyvää uutta vuotta! |
Hyvää ja onnellista uutta vuotta!
Hyvää alkanutta vuotta Parkkisen poppoolle!
VastaaPoistaJos kaipaatte lähempiä bää-bää -elämyksiä... siellä Rotoruan lähellä on sellanen farmi (Agrodome?), missä esitellään NZ:n eri lammasrotuja & pääsee ihan lähikontaktiin. Niillä tais olla siinä myös joku tilamyymälä, missä möivät itsetehtyä suklaata (mitenkäs mulle tämmöset onkaan jääneet mieleen ;))... Matkalla tonne farmille tunsin itteni tosi-mummoks, kun kaikki trendikkäät backbackerit paineli zorbbaamaan (oli siinä matkan varrella)...
t: Cee & co.
Hyvät uuden vuoden toivotukset myös täältä Kemistä. Me vasta aloittelemme uuden vuoden vastaanottoa kotosalla.
VastaaPoistat. M,J & J
Hyvää Uutta Vuotta täältä Lohjalta !
VastaaPoistaKurkittiin just ikkunasta järven yli kaupungin ilotulitusta, ei ollut kyllä niin näyttävä kuin Sydneyssä näytti olevan.
Olkaa varovaisia siellä korkeilla vuorilla.
Oli taas aivan ihania kuvia lapsista ja maisemista.
T: Lohjan mummi ja pappa
jälleen kerran upeita kuvia ja juttuja! Näitä on niin kiva lukea, jatka kirjoittamista! Ihanaa uutta vuotta teille sinne kaukomaille..
VastaaPoistaKiitos, kiitos ja upeaa uutta vuotta teille kaikille! Täällä on nätit ja helteiset säät menossa. Lähdetään uimaan :)
VastaaPoistaHyvää uutta vuotta teidän perheelle!
VastaaPoistaKauniita olivat kuvat ja mukavaa luettavaa taas matkaltanne.
Pari päivää töitä takana mukavan Ylläksen viikon jälkeen. Kyllä se taas tästä.
Lämpöisin talviterveisin Lohjalta, Katri
Hyvää uutta vuotta sinne kauaksi! Löysin bloginne netin syövereistä ja jään mielenkiinnolla seuraamaan matkaanne. :) Matkablogien seuraaminen on mukavaa, niiden avulla saa vähän hillittyä (tai pahennettua?) omaa matkakuumetta. ;)
VastaaPoistaodotellaan kovasti jatkoa tarinaan.....
VastaaPoista